Edellisestä tekstistä onkin jo ehtinyt vierähtämään peräti kaksi viikkoa, aika menee kyllä hurjaa vauhtia (ainakin taakse päin katsottaessa). Kuten joskus alussa kirjoitinkin, niin tarkoitus ei ole joka viikko päivitellä blogia, vaan aina silloin, kun päivitettävää on.
Asiaan
Treeneissä on jälleen tapahtunut muutoksia. Muutokset ovat lähinnä treenin temmossa, muuten kaikki toimii kuten ennenkin, eli hyvin (hyvää ja toimivaa systeemiä ei kannata lähteä muuttamaan). Aiemmin treenit ovat kestäneet n. 2h. Tästäkin on ollut puhetta aikaisemmin. Moni saattaa hieman ihmetellä ja miettiä, onko järkeä treenata pari tuntia kerrallaan (ajatellaan siis lähinnä katabolian ja jaksamisen kannalta). Ajatuksia ja mietteitä on monia, niin kuin meitäkin on moneen junaan. Systeemi on kyllä toiminut moitteettomasti, mutta viime viikot treenitempo on muuttunut jyrkästi nopeammaksi. Viime aikoina treenit ovat olleet kestoltaan n. 1-1,5h. Tämä on ollut Tuomakselle iso muutos treeniä ajatellen. Toki vaihtelu aina virkistää ja tällaisen muutoksen myötä pieniä eroja on tullut liikkeiden valintaan jne. Tuomas itse sanoikin, että tällaisella treenillä tuntee elävänsä kun kipu tuntuu erilaiselta, ns. "sattuu enemmän" (jos nyt lainaan suoraan Tuomaksen sanoja).
Tulevaisuus
Tuomaksella on edelleen tavoitteena tähdätä syksyn kisoihin. Alun perin mietimme, lähdemmekö tähtäämään tämän syksyn kisoihin vai vasta kevään 2013 kisoihin. Tuomaksen kunto on kuitenkin jo nyt niin helkkarin hyvä, että kyllä sinne syksyyn tähdätään. On todella uskomatonta ja mielenkiintoista seurata, kuinka nopeasti kehitystä voi tulla kun kaikki tehdään kunnolla tai ns. oikein. Vauhti ei tunnu hidastuvan ei sitten millään, vaan päin vastoin. Eilen viimeksi (tiistaina) keskustelin Tuomaksen kanssa kehityksestä ja sanoinkin, että eteen päin on menty ja kovasti. Mainitsin myös, että on vain yksi hyväksyttävä suunta ja se on tämä. Kysymys onkin siinä, että kuinka nopeasti. Tulevaisuus kun on otsikkona, niin sanotaanko tähän loppuun näin, että erittäin valoisalta näyttää.
Haasteesta
Aiemmassa tekstissä kirjoitin loppuun erittäin aggressiivisen ja melko hyökkäävän tekstinpätkän tähän hommaan liittyen (ns. tosissaan/ammatikseen treenaavista ja heitä arvostelevista ihmisistä). Negatiivisesta pätkästä huolimatta kiinnostuneita on riittänyt. Tässä onkin haastavinta ollut se, kuinka saamme aikataulut passaamaan jokaisen kanssa. Luonnollisesti olisi helpointa ja parasta, että kiinnostuneista naispuoliset lähtisivät Heidin mukaan treeneihin ja vastaavasti miespuoliset Tuomaksen mukaan. Vielä sen verran pitää tarkentaa (jos joku ymmärsi tekstin väärin), että tarkoitushan ei ole missään nimessä kilpailla kenenkään kanssa, vaan että ihmiset pääsisivät itse näkemään ja ennen kaikkea kokemaan tämän "hulluuden". Yhteydenottoja sekä mielipiteitä (etenkin tekstin esitystavan kanssa) on tullut paljon, mutta se on vain hyvä asia. Olen ehtinyt tässä kuukausien aikana kirjoittamaan tänne eri blogeihin tekstiä vaikka kuinka paljon. Välillä todella pitkiäkin tekstejä, mutta tämä pieni tekstin pätkä oli se, joka eniten herätti ihmisiä. Tavallaan olen onnellinen siitä, mutta toisaalta myös hieman surullinenkin, että sen piti olla näinkin negatiivinen asia, joka sai Teidän tunteet liikkeelle.
Lähestulkoon jokainen on ollut samaa mieltä asian kanssa ja on ollut myöskin siinä samaa mieltä, että silloin tällöin asiat vain pitää sanoa suoraan (lukuun ottamatta yhden käden sormilla laskettavia ihmisiä). Tällä tavalla (Haaste -kirjoituksesta siis puhun edelleen) hyvin useasti joku saattaa loukkaantua tai paheksua niinkin negatiivista tekstiä, mutta valitettava tosi asia on, että sillä tavalla ihmiset saadaan liikkeelle ja saadaan keskustelua aikaiseksi. Harmillistahan se tavallaan on, että pitää olla niin suora ja hyökkäävä, jotta saataisiin ihmisiä "heräteltyä". Suoraan puhuminen on melkoisen kaksipiippuinen juttu. Positiiviset asiat saadaan helposti kuulostamaan negatiiviselta kun sanotaan suoraan (tämän nyt varmasti jokainen on huomannut).
Lopuksi
Sitten kun saamme aikaa/aikaiseksi, niin laitetaan hieman kuvareportaasia treeneistä ja systeemeistä (edellisestä onkin jo aikaa). Pysykää siis mukana, olkaa ihmisiksi ja ennen kaikkea nauttikaa ja olkaa kiitollisia siitä mitä teillä on/mitä olette (jo) saavuttaneet. Helppoa ja kivutonta tietä ei ole, mutta jokaisella on mahdollisuus tehdä ja päästä sinne, mistä on aina unelmoinut (mitä se sitten onkin). Pitää vain olla rohkea, luottaa itseensä ja tehdä niin kuin oikeaksi tuntee (kokeilkaa: unohtakaa hetkeksi järjellä ajatteleminen).
Ja siitä se lähtee...
